Rytkynkylä

Kyläyhdistys on liitetty Rytkynkylän vesienhoitoyhdistykseen (RVY), joka on rekisteröity yhdistys ja tuottaa samalla kyläyhdistyksen aikaisemmat toimet sekä mahdolliset tapaamiset ja tapahtumat.

Rytkynkylällä on iloittu viime aikoina siitä, että olemme saaneet uusia nuoria asukkaita. He ovat täältä syntyjään ja ovat rakentaneet omat talonsa kotikylälleen. Tällä tavalla olemme myös saaneet pieniä lapsia taas pitkästä aikaa nuorentamaan ikärakennetta.

Koulua eikä kauppaa Rytkynkylällä enää ole, mutta maanviljelyn ja metsänhoidon lisäksi kylällä on muutamia yrityksiä, jotka toimivat korjaus- ja rakennusalalla.

Kokoonnumme välillä kyläläisten kesken laavulle laulamaan tai vain paistamaan makkaraa, juomaan nokipannu kahveja ja vaihtamaan ajatuksia arkiaskareiden vastapainoksi.

Olemme saaneet paljon aikaan sillä, että olemme pysäyttäneet ja rajanneet järvien lisäsaastumisen tai soistumisen parantamalla valuma-alueet sen mukaisiksi, miten nyky-yhteiskunta näkee metsänhoidon, mutta myös maatalouden vaikutuksen vesistöön. Jatkamme siis järvien kunnostamista.

Rytkynjärvet ovat olleet muinoin hyvin kalaisat ja metsästysalueet ovat olleet erämetsinä riistarikkaita, joten jo kivikauden ajoilta lähtien täällä on liikuttu niin kalastuksen kuin metsästyksen parissa.

Kivikauden ajan asutus on salaisuuden peitossa, eikä tiedetä varmuudella, milloin ensimmäiset ihmiset tänne saapuivat. Kartoista näkee muinaismuistoja, jotka sijoittuvat niin meidän pienten järvien kuin myös Pyhäjoen ranta-alueelle ehkäpä suuremmassa määrin. Kivikautisia esineitä, kuten kirveitä, talttoja ja tuuria on löytynyt runsaasti eri puolelta, joten niistä on voitu todeta täällä myös asutun.

Perimätiedon mukaan ensimmäiset nykyajan asukkaat saapuivat Ison-Rytkynjärven rantamille 1700-luvulla. Ensimmäinen Rytkyn sukukirjassa oleva henkilö on Juho Tapaninpoika Rytky. Hänen jälkeläisiään on sittemmin kolmensadan vuoden aikana levittäytynyt laajalle, niin Haapavedelle, muualle Suomeen ja ihan ulkomaita myöten.