Menu
Menu
Seuraa ajankohtaista ilmoittelua kylätapahtumista
Kaunis, virkeä ja suhteellisen tiheään asuttu Humalojan kylä
Humaloja sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Pyhäjoen varrella Haapaveden kirkonkylän laidalla. Kylään kuuluu Humalojan lisäksi Haapakoski, Partaperä ja Morkonperä. Alueelle on leimallista maalaiskulttuurin sekä maaseudun työläiskulttuurin yhdistyminen.
Humalojan koulu on olennainen osa Humalojan kylän yhteisöä, joka tarjoaa paikallisille lapsille ja perheille lähikoulun vaihtoehdon. Koulu on vaikuttanut merkittävästi kylän vetovoimaan lapsiperheiden keskuudessa, mikä on johtanut uusien talojen rakentamiseen ja lisääntyneeseen asutukseen kylällä. Tämä puolestaan on varmistanut kyläkoulun säilymisen, sillä oppilaiden määrä on pysynyt vakiona vuodesta toiseen. Lisäksi koulun tiivis yhteistyö vanhempien ja huoltajien kanssa on tärkeä osa kyläyhteisön toimintaa.
Koulun tiloissa toimii kansalaisopiston jumppa viikottain ja koulun liikuntasalia voi vuokrata Humalojan koulun rehtorilta harrastuksiin.
Kylällä toimii lasten 4h- kerhot ja seurakunnan kerho viikottain.
Talvisin talkoilla tehty hiihtolatu kulkee Humalojan Pyhäjoen rantaa pitkin ja kiertää rauniovuoren kautta takaisin rantaan. Ladut useimmiten jatkuvat Mieluskylälle asti.
Lentopallokenttä, jalkapallokenttä ja leikkikenttä löytyy Humalojan koululta ja on kaikkien käytettävissä.
Haapaveden Rauniovuori on upea paikka luontoretkeilyyn. Pääset sinne kulkemaan vanhaa pururadan pohjaa pitkin, joka alkaa mastontien varresta. Voit jatkaa matkaa polkua pitkin Ansalankujalle seuraamalla sähkölinjaa.
Mastontien varrella sijaitsee Kellinlampi, joka on suosittu uimapaikka kesäisin. Kellinlampi on tunnettu kirkasvetisestä ja hiekkapohjaisesta uimapaikastaan.
Talvella koulun valaistu jääkiekkokaukalo on suosittu lasten ja nuorten keskuudessa. Kaukalo on jatkuvassa käytössä koko talvikauden. Sen ylläpito tapahtuu pääosin talkoovoimin ja jäädyttämisestä ja lumien luomisesta vastaa yleensä joku innokas kyläläinen.
Haralammella pääset nauttimaan kauniista luonnosta ja paistamaan makkarat laavulla. Alueella on ulko-wc ja lammen ympärille on rakennettu pitkospuut, jotka helpottavat kulkemista ja mahdollistavat lammen kiertämisen. Myös pyörätuolilla liikkuvat voivat nauttia maisemista ja kalastaa lammella.
Haralammelle istutetaan vuosittain kirjolohia. Kalastukseen tarvitaan lupa, joka on hankittava etukäteen. Luvan voit ostaa täältä.
Humalojan kyläyhteisö on elinvoimainen. Kylällä on aktiivisia asukkaita, jotka ovat innokkaita tekemään talkootyötä koko kylän hyväksi. Heidän intohimonsa kehittää ja parantaa kyläämme on inspiroivaa ja on jatkunut vuodesta toiseen.
Humalojan kyläkoulu on houkuttellut lapsiperheitä muuttamaan kylällemme ja se onkin yksi kylämme suurista vahvuuksista. Kylätoimikunta järjestää vuosittain pienimuotoisia tapahtumia, vaikka viime vuosina talkootyöt koululla ovat verottaneet tapahtumien määrää.
Kyläläisillä on paljon hyviä ideoita kylän kehittämiseksi, ja ehkä tulevina vuosina saamme jälleen aikaan jotain mukavaa, mikä hyödyttää kaikkia Humalojan asukkaita. Kaikki halukkaat ovat tervetulleita kyläyhdistyksen toimintaan mukaan.
Humalojan seudulla on ollut asustusta jo kivikaudella. Museoviraston muinaismuistotietokannan mukaan kylän alueella on 10 kivikautista asuinpaikkaa. Ne on ajoitettu Suomusjärven kulttuurin ajalle. Tarkemmin sanottuna sen loppupuolelle 5000 – 6000 eKr, jolloin meri vielä ulottui tänne saakka.
Seitsemän asuinpaikkaa sijaitsee Salonmäen Mäkelän -alueella. Kivikautiset asuinpaikat ovat sijainneet meren rannalla pitkän ja kapean lahden suun lähistöllä suojaisella etelärinteellä. Siihen aikaan meri ulottui Joutennivalle saakka. Lahti avautui suuremmaksi Mieluskylän länsipuolelta alkaen. Alueella asuneet ovat siten todennäköisimmin olleet kalastajia. Lähes kaikkien asuinpaikkojen lähistöllä on edelleen asutusta eli ne ovat olleet hyviä asuinsijoja kautta historian.
Tyypillisimmät esinelöydöt ovat kvartsi- ja pii- iskokset sekä palanut luu ja kivi. Viereisessä kuvassa Hietala nimiseltä asuinpaikalta löydettyjä kvartsi iskoksia. Satunnaisesti on löytynyt kivityökalujen osia. Arvokkain löytö on Mylläri Pekka Törmän vuonna 1898 Haapakosken asuinpaikalta löytämä kivinen tasataltta.
(humaloja.fi)
Humalojalla 1900-luvun alkuvuosikymmenillä sijainnut Kuusikosken kartano oli ymäristöönsä verrattuna harvinaisen komea nähtävyys. Kokonaispinta-alansa puolesta noin 460 hehtaaria. Tila on oli alun perin lohkaistu vuonna 1831 Ala-Humalojan suurtalosta. Vuonna 1921 Kuusikosken kartano paloi ja jo samana vuonna tilalle alettiin rakentamaan uutta päärakennusta, joka toimii vielä tänäkin päivänä kyläkouluna.
Humalojalle perustettiin kansakoulu 1927 Kuusikosken kartanon tiloihin. Kaupunki oli ostanut kartanon 1.7.1927 jonka jälkeen hieman keskeneräinen rakennus remontoitiin koulukäyttöön.
1950 luvulla koulussa riitti oppilaita ja lisätilaa jouduttiin hakemaan Kotikankaan, Peltoniemen ja
Salon tuvista.
Sotien jälkeen.
Humalojalla sijaitsevaa Haapakosken aluetta voidaan monestakin syystä pitää Haapaveden ensimmäisenä toimivana teollisuuskylänä. Haapakoskella oli saha ja mylly, jotka olivat tunnettuja laajemmaltikin. Haapakoskella oli harjoja valmistava tehdas, puusepänverstas ja joen eteläpuolella Haapaveden sähkö Oy:n voimalaitos.
Maanviljelyn lisäksi käsityöläisen ammatti oli laajalle levinnyttä.
Myöhemmin kun autot sivuuttivat hevoset rahtimarkkinoilla kylälle syntyi aivan uusi ammattikunta, kuorma-autoilijat.
Mainittakoon myös, että Humalojan kylällä on ollut kauppojen parhaaseen aikaan jopa kolme.
(Humalojan kylä ja sen lähitienoot-kirja)
Kyläyhdistys toimii vetäjänä monissa tapahtumissa ja kylätalkoissa. Vuosittain järjestetään esimerkiksi pääsisäistapahtuma, joka vetää kävijöitä koko Haapaveden alueelta. Humalojan kyläyhdistys toivottaa kaikki innokkaat mukaan toimintaan. Yhdessä saadaan enemmän aikaan.
Kyläyhdistyksen pyrkimyksenä on edistää kylän asukkaiden viihtyvyyttä, lisätä harrastus- ja kulttuuritoimintaa, sekä edistää palveluiden mm. koulun säilymistä alueella.
Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Ulpu Ollila, puh. 0405407391