Kirkonkylä, Eskolanniemi, Sulkakylä

Asukkaalle Haapavesi tarjoaa kiireetöntä sekä turvallista elämää ja asuminen on edullisempaa isoihin kaupunkeihin verrattuna.

Menestyvät yritykset ovat alueen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn perusta. Yritysten kasvaessa ja kehittyessä syntyy lisää työpaikkoja ja alueen talous ja elinvoimaisuus paranee. Haapavedellä yrityskanta on monipuolinen. Alueen suurimmat työnantajat ovat Oy Darekon Ltd, Hasa, Consolis Parma,  Agronic  Oy, M-Filter Ab, Siika- Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä ja Valio sekä Pohde. Lisäksi on tulossa Nord Fuelin biojalostamo, joka tuottaa valmistuttuaan merkittävän määrän biopolttoaineita korvaamaan fossiilisia tuontipolttoaineita.

Opiskeluun täällä on hyvät lähtökohdat useiden koulujen, niin perus-, lukio- kuin ammattikoulujen muodossa. Haapavesi onkin perinteisesti ollut koulutuspitäjä ja on sitä edelleen. Haapavedellä sijaitsevia oppilaitoksia; Koulutuskeskus Jedu, Jokihelmen opisto, Haapaveden Opisto ja Haapaveden lukio. Ala-asteita Haapaveden keskustassa on kaksi; Mäkirinteen ja Hyttikallion koulut sekä sivukylillä lisäksi neljä koulua. Haapaveden uusi yläaste ja lukio otettiin käyttöön tammikuun 2023 alussa. Kaksikerroksinen rakennus koostuu neljästä nopasta, joita yhdistää laaja keskusaula ja ruokala. Koulun sydämestä löytyy massiiviset opinportaat, joihin iso osa oppilaista kokoontuu viettämään aikaa oppituntien välillä. Portaat toimivat myös katsomona musiikkiluokasta avautuvalle esiintymislavalle.

Haapavesi Folk- festivaali on Haapaveden ja lähialueen merkityksellisin tapahtuma. Pienestä opiston etelärinteen tapahtumasta on kuluneiden vuosien aikana kehittynyt monipuolinen festivaali, joka on erittäin tärkeä koko Haapaveden kaupungille ja sen imagolle. Se, että paikkakuntalaisista, tai ainakin täällä vaikuttaneista ja kasvaneista musiikin harrastajista, on löytynyt myös tapahtuman tekijöitä, on taannut sen, että ote on positiivisella tavalla säilynyt haapavetisenä ja homman toimivuuteen voi luottaa. 

Haapaveden palveluihin ja hyviin harrastusmahdollisuuksiin voit tutustua Visit-Haapavesi sivuilla.

Haapavesi sijoittuu kalaisan Pyhäjoen rantamille ja pysyvä asutus tänne on levinnyt 1500-luvulla. Tulijat ovat olleet pääosin Savolaisia. Haapavedeltä on tehty ihmisestä kertovia löytöjä jo kivikaudelta ja rautakaudella alue on ollut tärkeää eränkäyntialuetta.  Elinkeinona noina aikana on ollut kalastus, maatalous ja metsästys sekä lisäksi tervanpoltto. Tervan kuljetus oli vaivatonta jokea myöten rannikolle. 

Kirkonkylän historiaa Haapaveden Kirkonkyläkirjan mukaan (1860-1960) kirkonkylän asukkaita ja muitakin kylän kulkijoita hemmottelee kylän kainalossa sijaitseva järvi ja sen uoman keskipaikkeilla rantojaan virutteleva Kylpyläsaari. Saari on ollut merkittävä huomion kohde täällä liikkuneille jo ennen kuin Haapavedellä alkoi asutus lisääntyä. Vesiä pitkin oli helppo kulkea paikasta toiseen, kun teitä ei vielä ollut. Ties millaisia asumuksia näillä vanhoilla esiasukkailla on ollut ennen, kun savolaiset ja jokisuun suunnalta tulleet uudisasukkaat alkoivat järven rantamille pirttejään rakentaa.

Uudemman ajan koitettua haapavetinen herrasväkiryhmä perusti saareen 1800-luvun lopulla kylpy- ja terveyshoitolan hierojineen, savihoitoineen ja havunneulaskylpyineen. Se oli värikästä aikaa Haapavedellä, kun väkeä tulvi satamäärin muualta Suomesta lomailemaan ja hoitoja saamaan. Mukana oli taiteilijoita, jotka esiintyivät mm nuorisoseuralaisten järjestämissä tilaisuuksissa. Nähtiin ja kuultiin Oskar Merikannon ja Eino Rautavaaran konsertti nuorisoseurantalo Ahjolassa, sekä muitakin esityksiä kansantaiteilija Pasi Jääskeläisen tänne houkuttelemana. Silloin saari toimi kulttuuririentojen pitopaikkana. Saaressa sijaitsi myös laululava, tenniskenttä, sekä Haapaveden urheilijoiden 50-luvun puolessa välissä rakentama tanssilava. Haitari soi ja ”retonki” oli halpaa. Haapavesi oli jo silloin varsinainen kulttuuripitäjä.

Aikoinaan joki järvineen oli tärkeä väylä myös tervan ja puutavaran kuljetukselle. Uitot yläjuoksulta aina jokisuun sahoille ja laivoihin lastattavaksi toivat leipää ja särvintä moneenkin mökkiin. Kulku järven yli lautoilla, veneillä ja myöhemmin vaijerilossilla oli hankalaa. Kirkon puolelta saareen oli aluksi vuosittain rakennettava ja purettava renkkusilta. Myöhemmin tehtiin jämerämpi pikkusilta. Ennen Isonsillan tuloa oli saaresta Huiskan rantaan käytössä vaijerilossi. Isosilta valmistui v. 1933.

Erkkisen- ja Huikarinniemen välisellä vesialueella sijaitsee Askonlahti. Askonlahden vanhimpia taloja on Ranta-Huikari, Ruusula, Ukkola, Linnainen, Erkkinen ja Asko. Isonjaon kartalla lukee ”En goot mineralkällä” Askon lähde, jossa oli erittäin mineraalipitoista terveysjuoma. Kylpylän vieraat kävivät sitä olkipilleillä juomassa. Askonlahdessa on järven syvin kohta, yli 10 metriä. Tarun mukaan syvänteeseen on upotettu Haapaveden kirkonkellot ryöstäjiltä piiloon. Askonlahdella järjestettiin myös lentopäiviä yleisölle.

Onnela, kruununvouti Sundmannin 1865 rakennuttama oli Haapaveden suurin ja tyylikkäin yksityistalo. Muista vanhoista rakennuksista mainittakoon Väinölä, Penttilän apteekki ja Einola. Lisäksi kauppias Gustaf Törngvistin omiatama Koskela, kauppias Söderbergin Ehtala, jossa oli kunnantupa ja sen yhteydessä kansakoulu. Ahinko, jossa asui värjäri, Vatasen kauppatalo ja molemmat Tähtelät, joista toisessa oli kievari vuosikymmenien ajan. Lisäksi Aarikan asuin ja liiketalo.

Haapavedellä asui paljon sivistyneistöä muihin naapuripitäjiin verrattuna, asuihan täällä mm.lääkäri, apteekkari, kruununvouti, henkikirjoittaja, metsänhoitaja ja suuri joukko isojakoa toimittavia maanmittareita. Lisäksi vielä seurakunnan papisto, lukkari ja kansakoulun opettaja. Sivistyneistön kanssakäyminen oli vilkasta. Varsinkin joulun ja vuodenvaihteen kynttiläkimmelteisinä juhlailtoina muodostui seuraelämä suurine kutsuineen todella erikoislaatuiseksi. Kärsämäen kuulu kirkkoruhtinas ja musiikkimies rovasti Frosterus saapui tänne säännöllisesti kutsujen ajaksi majoittuen aina Tialaan. Komea oli hänen tulonsa. Kolmella uljaalla hevosella kulkusten soidessa ajaa karautti seurue ylös Tialan jyrkkää rinnettä. Tiedettiinpä kyllä etempänäkin kuka oli kulussa.

Haapaveden vanha kirkko paloi tuhopolton seurauksena toukokuun 17. päivänä 1981. Haapaveden vanha kirkko oli niin sanottu tasavartinen ristikirkko valmistui vuonna 1784. Sen ensimmäiset piirustukset oli laatinut kalajokinen rakennusmestari Simon Silvén vuonna 1781. Piirustuksia kuitenkin muutettiin yli-intendentinvirastossa Tukholmassa. Kirkon rakensi Sigfrid Silvasti, joka oli kalajokinen. Haapaveden uuden kirkon rakentamisesta päätettiin pian tulipalon jälkeen, ja se vihittiin käyttöön vuonna 1984. 

Haapaveden kuuluisia rakennuksia on lisäksi arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelemat rakennukset; Haapaveden opiston talo, joka rakennettiin vuonna 1927 ja Mustikkamäellä sijaitseva vuonna 1911 rakennettu jugend-tyylinen hirsirakenteinen Johtola, jota nykyisin kutsutaan Ruustinnanhoviksi. Wivi Lönn suunnitteli myös puistoon valkoiset puutarhakalusteet. Mustikkamäellä Alamaan tilalla jatkuikin Nora Pöyhösen elämäntyö hänen perustettuaan suomen ensimmäisen tytöille tarkoitetun talouskoulun vuonna 1892. Oppilaitoksen nimi oli ensin kasvitarha- ja keittokoulu, sittemmin kotitalousopisto ja emäntäkoulu, nykyään koulu on osa Haapaveden ammattioppilaitosta.

Haapavesi on myös kuuluisa hiihtopitäjä ja siitä kertoo Kirkkomäessä oleva Hiihtäjä patsas. Paikkakunnan tunnetuimpia hiihtosuuruuksia edellisen vuosituhannen molemmin puolin ovat Aappo Luomajoki, Juho Ritola, Matti Koskenkorva ja Suomen ensimmäinen hiihdon olympiamitalisti Tapani Niku.